Haastattelulähestymistavoilla

Haastattelulähestymistavoilla viitataan erilaisiin strategioihin ja menetelmiin, joita käytetään haastattelun toteuttamisessa. Näiden lähestymistapojen valinta riippuu usein haastattelun tarkoituksesta, tutkittavasta ilmiöstä ja tutkijan omasta teoreettisesta viitekehyksestä.

Yksi yleisimmistä jaotteluista on strukturoitujen ja strukturoimattomien haastattelujen välinen ero. Strukturoitu haastattelu noudattaa ennalta määriteltyä kysymyslistaa, jonka järjestys ja sanamuoto pysyvät samoina kaikille haastateltaville. Tämä lähestymistapa mahdollistaa tulosten vertailtavuuden ja kvantitatiivisen analyysin. Strukturoimaton haastattelu puolestaan on joustavampi, ja kysymykset voivat muuttua ja kehittyä haastattelun edetessä. Tavoitteena on syvempi ymmärrys haastateltavan kokemuksista ja näkökulmista.

Puolistrukturoitu haastattelu yhdistää molempien edellisten piirteitä. Siinä on valmiina ohjaavia kysymyksiä, mutta haastattelija voi poiketa niistä ja syventyä mielenkiintoisiin aiheisiin. Tämä lähestymistapa pyrkii saamaan sekä laajuutta että syvyyttä aineiston keruuseen.

Muita lähestymistapoja ovat esimerkiksi narratiiviset haastattelut, jotka keskittyvät ihmisten tarinoiden keräämiseen ja analysointiin, sekä fokusryhmähaastattelut, joissa useita henkilöitä haastatellaan samanaikaisesti ryhmäkeskustelun muodossa. Lähestymistavan valinta vaikuttaa merkittävästi kerättävän tiedon luonteeseen ja sen analyysitapoihin.