HFCyhdisteistä

HFC-yhdisteet, eli hydrofluoriyhdisteet, ovat fluoroituja hiilivetyjä, joiden molekyyleissä on hiiltä, vetyä ja fluoria. Niissä ei ole käytännössä klooria eikä bromia, minkä vuoksi niiden otsonikadon potentiaali (ODP) on nolla. Niillä on kuitenkin usein korkea globaali lämpötilakomponentti (GWP), mikä tekee niistä merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen kannalta.

Käyttökohteet vaihtelevat suuresti. HFC-yhdisteitä käytetään laajasti kylmäaineina ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmissä sekä lämpöpumpuissa, ja niitä käytetään myös joidenkin spray- ja puhdistusmenetelmien propellenteissa sekä soluseinien eristevalmistuksessa. Yksittäisten yhdisteiden ominaisuudet kuten paine, höyrystymis-/kosteusominaisuudet sekä palontorjunta vaikuttavat valintaan, ja useimmat seokset ovat reseptuurien kautta räätälöityjä.

Ilmasto- ja sääntelytekijät ovat keskeisiä. Koska HFC-yhdisteillä on korkea GWP, niiden päästöillä on huomattava vaikutus ilmastonmuutokseen. Globaalisti Kigali-merkintä (2016) ja sen myöhemmät aikataulut ohjaavat HFC-yhdisteiden tuotannon ja käytön asteittaista vähenemistä. Euroopan unionissa F-Gas-asetus säätelee käytön, varastoinnin, kierrätyksen ja päästöjen vähentämisen sekä laitteen valmistajien ja käyttäjien velvollisuuksia. Siirtymä keskittyy sekä päästöjen vähentämiseen että vaihtoehtojen kehittämiseen.

Vaihtoehtoja ovat pienemmän GWP-arvon yhdisteet ja luonnolliset kylmäaineet, kuten HFO-yhdisteet (esim. R-1234yf) sekä hiilidioksidi (R-744) ja ammoniakki (R-717) joissakin sovelluksissa. Toinen suunta on kehittää ja käyttää ympäristöystävällisiä seoksia sekä kierrättää tehokkaasti. Tunnettuja HFC-esimerkkejä ovat R-134a, R-125, R-32 sekä seokset kuten R-410A ja R-404A.