Hätävarmistetusta

Hätävarmistetusta, myös tunnettu nimellä *emergency backup* tai *disaster recovery backup*, viittaa tietojärjestelmien ja tietojen suojaamiseen ja palauttamiseen äkillisten häiriöiden, kuten teknisten vikojen, ihmisvirheiden, luonnonsuojien tai kyberhyökkäysten, jälkeen. Sen tavoitteena on minimoida palveluiden ja tietojen menetykset sekä varmistaa järjestelmien nopea palauttaminen toimintakuntoon.

Hätävarmistetusta suunnitellaan yleensä etukäteen, ja siihen kuuluu tietojen säännöllinen varmuuskopiointi sekä varmuuskopioiden säilytys turvallisessa paikassa, joka voi olla paikallinen tai pilvipohjainen. Varmuuskopiointi voidaan toteuttaa täydellisinä kopioina (full backups), erillisinä osina (incremental tai differential backups) tai yhdistelmänä näistä. Lisäksi suunnitelmaan voi sisältyä testaus ja harjoitukset, joilla varmistetaan, että palauttamismenettelyt toimivat odotetulla tavalla.

Hätävarmistetusta eroaa tavallisesta varmuuskopioinnista siinä, että se keskittyy kriittisten tietojen ja palveluiden palauttamiseen mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Suunnitelmaan voi kuulua myös henkilöstön koulutus, kriisinhallintaprosessit ja yhteistyö ulkoisten palveluntarjoajien kanssa. Hyvä hätävarmistetussuunnitelma ottaa huomioon myös lainsäädännön ja sääntelyvaatimukset, erityisesti tietosuojaan ja tietojen säilyttämiseen liittyvät asiat.

Hätävarmistetusta on tärkeää kaikille organisaatioille, jotka riippuvat tietojärjestelmistä, mutta se on erityisen kriittistä terveydenhuollossa, pankki- ja rahoituspalveluissa, hallinnossa sekä muissa toimialoissa, joissa tietojen menetykset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tai sosiaalisia haittoja. Suunnitelman laadinta ja ylläpito edellyttävät jatkuvaa arviointia ja päivityksiä, sillä järjestelmät ja uhkat kehittyvät jatkuvasti.