Gluteenisensitiivisyydellä

Gluteenisensitiivisyys, jota kutsutaan myös ei-keliaakiseksi gluteenisensitiivisyydeksi, on tila, jossa ihmiset kokevat oireita syötyään gluteenia, proteiinia, jota esiintyy vehnässä, ohrassa ja rukiissa. Toisin kuin keliakia, gluteenisensitiivisyydessä ei ole kyse autoimmuunisairaudesta tai suoliston vaurioitumisesta, eikä se aiheuta vasta-aineiden muodostumista. Diagnoosi perustuu kelian ja vehnäallergian poissulkemiseen ja oireiden helpottumiseen gluteenittoman ruokavalion noudattamisen myötä.

Oireet voivat vaihdella huomattavasti henkilöstä toiseen ja muistuttaa kelian oireita. Yleisiä oireita ovat vatsakipu, turvotus, ripuli tai ummetus, päänsärky, väsymys, nivelkivut ja ihottuma. Joillekin voi ilmetä myös kognitiivisia oireita, kuten aivosumua tai keskittymisvaikeuksia. Oireiden alkaminen voi vaihdella muutamasta tunnista muutamaan päivään gluteenin nauttimisen jälkeen.

Gluteenisensitiivisyyden tarkkaa mekanismia ei tunneta täysin. On esitetty useita teorioita, kuten suoliston lisääntynyt läpäisevyys tai immuunijärjestelmän reaktio muihin viljoissa esiintyviin yhdisteisiin, kuten FODMAP-hiilihydraatteihin. Gluteenisensitiivisyyden diagnosointi on haastavaa, koska siihen ei ole spesifiä verikoetta tai kudosnäytettä. Usein diagnoosi tehdään sulkemalla pois muut syyt oireille ja havaitsemalla selkeä yhteys oireiden ja gluteenin saannin välillä.

Hoitona on gluteeniton ruokavalio. Osa henkilöistä voi sietää pieniä määriä gluteenia ilman oireita, kun taas toisten on noudatettava täysin gluteenitonta ruokavaliota. Ruokavalion toteuttaminen vaatii huolellisuutta, sillä gluteenia voi piiloutua moniin elintarvikkeisiin. Ruokavalion muutokset tulisi tehdä lääkärin tai ravitsemusterapeutin ohjauksessa.