Geotekstileissä

Geotekstileissä tarkoitetaan maanalaisten rakenteiden tueksi ja suojaamiseksi käytettyjä tekstiilimateriaaleja. Ne ovat veden läpäiseviä ja suunniteltu erottamaan kerroksia, suodattamaan paineita sekä edistämään vedenpoistoa ja maan kantokyvyn säilymistä. Geotekstilejä valmistetaan yleensä kudotuista tai ei-kudotuista materiaaleista, yleisimmin polypropeenista tai polyesteristä.

Geotekstilien tehtävät jaotellaan usein neljään päätehtävään: erottaminen estää kahden maakerroksen sekoittumisen; suodatus mahdollistaa veden läpäisyn samalla ehkäisten paineen muodostumista; vedenpoisto eli kuivatus johtaa veden pois rakenteesta; vahvistus parantaa heikkojen maiden kantokykyä ja jäykkyyttä. Kudotut geotekstilit ovat yleensä vahvempia ja soveltuvat paremmin erottamiseen sekä tukemiseen, kun taas ei-kudotut sopivat paremmin suodatukseen ja kuivaukseen.

Käyttökohteita ovat tien ja rautatien perustus- ja alapintojen erottaminen sekä vedenpoisto, eroosionhallinta sekä kallio- ja sorakerrosten stabilointi. Geotekstilejä käytetään myös sade- ja kuivatusjärjestelmissä sekä kaatopaikkojen suojauksessa ja ympäristötekniikassa.

Geotekstileitä suunniteltaessa arvioidaan läpäisevyys, vetolujuus, repeytyvyys sekä kemikaalien ja UV-säteilyn kesto. Tuotteiden ominaisuudet ovat valmistajakohtaisia. Asennuksessa noudatetaan sekä valmistajan ohjeita että sovellettavia standardeja; saumojen ja päällekkäisyyksien toteutus on tärkeä osa toimivan rakenteen kuivatus- ja suojajärjestelmän toteuttamista. Kansainväliset standardit, kuten EN- ja ISO-standardeja, ohjaavat testausmenetelmiä ja vaatimuksia.