Geofysikaaliset

Geofysikaaliset ovat geofysiikkaan liittyviä ilmiöitä, mittauksia ja malleja. Termiä käytetään kuvaamaan Maapallon fyysisiä ominaisuuksia ja prosesseja sekä näihin liittyviä tutkimus- ja sovellustoimia. Geofysikaaliset ilmiöt kartoitetaan usein jakamalla ne seismisiin, gravimetrisiin, magneettisiin ja sähköisiin sekä lämpöön liittyviin ominaisuuksiin. Näitä voidaan tutkia sekä paikallisella että globaalilla tasolla, maankuoren syvyyksien ja rakenteiden sekä magmakäyrien ja virtausten selvittämiseksi.

Geofysikaalisia tutkimusmenetelmiä ovat esimerkiksi seismologia (seismisten aaltojen mittaus ja tulkinta), gravimetria (gravitaatiovuotojen mittaus), magnetometria (maapallon magneettikentän mittaukset) sekä geoelektro- ja magnetotelluuritutkimukset, joiden avulla voidaan arvioida maaperän sähkönjohtavuutta ja läpäisevyyttä. Lisäksi käytetään ilmaluontaisia ja merialueita kartoittavia menetelmiä sekä poraustuloksiin perustuvia geofysikaalisia mittauksia.

Geofysikaalisia tietoja hyödynnetään öljy- ja mineraaliesiintymien etsinnässä, vesivarojen varmistamisessa sekä geotekniikassa ja geotermisessä energiassa. Ne ovat myös keskeisiä luonnononnettomuuksien ja ympäristöriskien arvioinnissa sekä vulkanologisessa ja tektonisessa tutkimuksessa. Geofysikaaliset menetelmät tarjoavat työkalun subsurface-rakenteiden epävarmuuksien kaventamiseen yhdistämällä useita mittaustekniikoita.