GAGketjut

GAGketjut, glykosaminoglykaniketjut, ovat pitkiä, epähaaroituneita polysakkarideja, jotka koostuvat toistuvista disakkaridiyksiköistä. Jokaisessa yksikössä on uronihappo (glukuronihappo tai iduronihappo) sekä aminohappoa (N-asetyyliglukosamiinia tai N-asetyyligalaktosamiinia). Useimmat GAG-ketjut ovat sulfatoituja, mikä antaa niille negatiivisen varauksen ja vaikuttaa niiden vuorovaikutuksiin proteiinien kanssa. GAG-ketjut esiintyvät pääasiassa proteoglykaaneissa, joissa yksi tai useampi GAG-ketju kiinnittyy proteiiniin tyypillisen tetrasakkaridisen linkkialueen kautta seriinialueelle.

Hyaluronihappo on poikkeus: suuri sulfaatiton GAG, joka ei ole kiinnittyneenä proteiineihin, vaan muodostaa suuria ECM-aggregaatteja proteoglykaaneihin liittyen.

GAG-ketjut ovat keskeisiä soluväliaineen rakennus- ja säätelytekijöitä. Ne sitovat vettä ja tarjoavat kudoksille tilavuuden sekä mekaanista joustavuutta; ne myös sitovat ja siirtävät kasvutekijöitä, chemokineja ja muita signaaliproteiineja, mikä säätelee solujen jakautumista, migraatiota ja kehitystä.

Biosynteesi tapahtuu Golgi-kalentajassa, jossa tetrasakkaridinen linkkialue muodostaa kiinnityskohtaa GAG-ketjuille seriinialueella proteiinissa. Polymeraation ja sulfaatioiden tekeminen tapahtuu glykosyltransferaasien ja sulfotransferaasien avulla. Hyaluronihappo syntetisoidaan HAS-entsyymien avulla solukalvolla ja erittyy ECM:ään.

GAG-ketjuja tutkitaan laajasti lääketieteessä. Esimerkkejä ovat heparan-sulfaatti ja hepariini, chondroitin-sulfaatit, dermatan-sulfaatit, keratan-sulfaatit sekä hyaluronihappo. Häiriöt GAG-metabolismissa aiheuttavat mucopolysaccharidosioita.