GAGketjuista

GAG-ketjut (glycosaminoglykaniketjut) ovat pitkiä, lineaarisia polysakkarideja, jotka muodostuvat toistuvista disakkaridiyksiköistä. Yleisimmät disakkaridiyksiköt sisältävät uronihappoa (glukuronihappo tai iduronihappo) ja amino-sokeria (esim. N-acetylglukosamiini tai N-acetylgalaktosamiini). Ketjuilla on usein sulfaatteja, mikä antaa niille negatiivisen varauksen ja mahdollistaa veden sitomisen sekä vuorovaikutukset proteiineihin. Useimmat GAG-ketjut ovat kiinnittyneinä proteoglykaaneihin solujen ulko- ja väliaineissa, mutta hyaluronaatti (HA) on poikkeus: sitä ei ole kiinnitetty proteiineihin ja se muodostaa suuria polymeeriryhmiä erillisenä ECM-komponenttina.

Tyyppejä on useita. Hyaluronaatti (HA) ei ole sulfatoitu eikä kiinnittynyt proteiineihin. Kondroitiinisulfaatit ja dermatan sulfaatit (CS/DS) sekä kerataani sulfaatit (KS) esiintyvät laajalti rustossa ja sidekudoksissa. Hepariini ja heparaani (HS) ovat voimakkaasti sulfatoituneita GAG-ketjuja, joilla on keskeinen rooli koagulaatiossa, tulehdusvasteissa ja kasvutekijöiden säätelyssä.

Rooli elimistössä on moninainen: ne muodostavat ECM:n rakennetta, vaikuttavat solujen liikkuvuuteen ja signaalinvaihtoon sekä sitovat kasvutekijöitä ja chemokineja sitoutumisensa kautta. GAG-ketjujen rakenne (pituus, sulfaatio ja epimerisaatiot) määrittää niiden sitoutumiskohdat ja funktiot kudoksissa.

Puutos tai häiriöt GAG-synteesissä tai hajoamisessa johtavat mucopolysaccharidooseihin ja muihin lysosomaalisiin oireisiin; hoitoina käytetään entsyymikorvaushoitoja sekä oireenmukaisia toimenpiteitä, ja tutkimukset tähtäävät uusiin terapeuttisiin lähestymistapoihin.