Funktionaalisuudella

Funktionaalisuus tarkoittaa kykyä suorittaa tarkoitettuja tehtäviä sekä täyttää sille asetetut toiminnalliset vaatimukset. Se kuvaa, mitä järjestelmä tai tuote pystyy tekemään ja miten sen ominaisuudet vastaavat käyttäjien ja sidosryhmien tarpeita. Funktionaalisuus eroaa käytettävyydestä: toiminnallisuus keskittyy tarjolla oleviin toimintoihin ja niiden oikeellisuuteen, kun taas käytettävyys tarkastelee, kuinka helppoa ja tehokasta toimintoja on käyttää.

Käytännössä funktionaalisuus määritellään vaatimuksissa, ja sen todentaminen tapahtuu testauksella (toiminnallinen testaus, hyväksymistestaus). Ohjelmistokehityksessä toiminnalliset vaatimukset voivat kattaa tiedon syötön, liiketoiminnot ja ulostulot; ei-funktionaaliset vaatimukset, kuten suorituskyky, turvallisuus ja käytettävyys, liittyvät erillisiin ominaisuuksiin. Kansainvälisissä standardeissa toiminnallinen soveltuvuus on osa laadunhallintaa; esimerkiksi ISO/IEC 25010 -standardi määrittelee sen osana ohjelmiston laadullisia ominaisuuksia.

Funktionaalisuus koskee sekä ohjelmistoa että fyysisiä tuotteita ja palveluita: niiden on suunniteltava ja toteutettava ne toiminnnot, joita käyttäjät odottavat ja jotka järjestelmä vaatii toimiakseen luotettavasti. Arviointi perustuu käyttötapauksiin, hyväksymistesteihin ja mittareihin, jotka osoittavat, että toteutetut toiminnot vastaavat määriteltyjä vaatimuksia.

Suhteessa muihin laatu- ja suunnittelakanoihin funktionaalisuus muodostaa perustan siitä, mitä järjestelmä tekee, kun taas arvolähtöinen kokemus syntyy sen päälle rakentuvasta käytettävyydestä ja luotettavuudesta.