Frameanalyysi

Frameanalyysi on sosiaalitieteellinen lähestymistapa, jolla pyritään ymmärtämään, miten ihmiset ja yhteisöt rakentavat todellisuutta valitsemalla ja järjestämällä tapahtumia sekä ilmiöitä tiettyjen kehyksien (frames) avulla. Ajattelun juurien katsotaan olevan Erving Goffmanin tutkimuksessa; laajemmin sitä on kehittänyt politikan ja viestinnän tutkimuksessa Robert Entman sekä Snowin ja Benfordin tutkimus sosiaalisten liikkeiden framings-käsitteelle.

Käsitteet: kehys (frame) on kognitiivinen rakenne, joka määrää, mitä pidetään tärkeänä, miten tapahtumat jäsennetään ja millaisia arvoja sekä syyllistä tai ratkaisua korostetaan. Frame alignment (kehysten yhteensovitus) kuvaa, miten eri toimijat voivat sopeuttaa oman viestinsä vakiintuneisiin kehyksiin. Kehysten avulla voidaan tuottaa ongelmankuva, syy-seuraussuhteet, moraalinen arviointi ja suositukset toimista.

Metodisesti frameanalyysi painottaa laadullisiin menetelmiin: sisällönanalyysiin, diskursiiviseen analyysiin sekä kontekstuaaliseen tulkintaan. Tutkimuskohteita ovat median ja politiikan tekstit sekä julkisen keskustelun ja sosiaalisten liikkeiden puheet, visuaaliset elementit ja dokumentit. Käytännössä analyysi pyrkii erottamaan, mitkä kehykset ohjaavat ymmärtäystä ja miten framet vaikuttavat huomion kohdistamiseen ja toimintaan.

Vahvuuksiin kuuluu kyky selittää, miksi tietyt ilmiöt koetaan todellisiksi ja miten viestintä voi muuttaa julkisen käsityksen. Rajoituksena on kuitenkin subjektiivisuus kehystyksen valinnassa sekä se, miten kulttuuriset kontekstit vaikuttavat kehysten tulkintaan.