Fototransistortyypit

Fototransistori on puolijohde-transistori, jonka ohjaus perustuu valoon. Kun valon intensiteetti kasvaa, base-alueelle syntyy fotovirt, ja transistorin kollektorivirta kasvaa. Näin fototransistori muuntaa valon sähköiseksi signaaliksi ja sitä käytetään sekä valonilmaisijana että pienellä vahvistuksella.

Fototransistoreja voidaan luokitella usealla perusteella. Polariteetin mukaan niitä on NPN- ja PNP-tyyppejä, joiden kollektorin ja emitterin johdotus määrittää kytkimen suunnan. Base-kontrollin mukaan on yleisesti base-avoinja malleja sekä kolmiterminaalisia, joissa base-jalalla voidaan säätää suorituskykyä. Spektrin mukaan silikonipohjaiset fototransistorit reagoivat näkyvään ja lähinnä infrapunaan, InGaAs-pohjaiset soveltuvat pidemmille infrapunavalon aallonpituuksille ja UV-tyypit ovat harvinaisempia. Fototransistorit esiintyvät sekä erillisinä komponentteina että osana optokytkimiä (optoerottimia), joissa LED- tai muun valonlähteen kautta tuleva valo ohjaa transistorin virtaa erillään syöttöpiiristä.

Ominaisuudet: Vastettaika ja herkkyys riippuvat valon aallonpituudesta ja käytetystä tyypistä. Fototransistorit sopivat sekä kytkin- että vahvistussovelluksiin, mutta ne ovat tyypillisesti nopeampia kuin pelkät fotodiodit, ja niiden lineaarisuus sekä saturaatio voivat vaihdella valmistajan mukaan. Kolmiterminaaliset mallit mahdollistavat lisäohjauksen ja säätöjä.

Sovellukset: Käytetään valon mittauslaitteissa, automaatiossa, turvasensoroinnissa sekä optisissa erottimissa, joissa sähköinen erottelu on tärkeää.

Valinta: Valitaan polaariteetin (NPN/PNP), spektrin herkkyyden, vasteajan ja mahdollisen base-kontrollin mukaan. Pakkaus ja ympäristötekijät sekä tarve erolle vaikuttavat käytännön valintaan.