Fosiliset

Fossiilit ovat muinaisten eliöiden säilyneitä jäännöksiä tai näiden jälkiä, jotka ovat säilyneet geologisen ajan kuluessa. Ne antavat tietoa elämän historiasta, menneistä ekosysteemeistä ja maapallon ympäristöolosuhteista.

Fosilisoituminen tapahtuu useilla tavoilla. Yleisimmät mekanismit ovat permineralisaatio, jossa kudokset täyttyvät mineraaleilla; korvaus, jossa orgaaninen aine korvautuu mineraaleilla; sekä hiiliäminen, jossa jäännökset tiivistyvät hiileksi. Joissakin tapauksissa kokonaiset eliöt säilyvät muumiomaisina tai puristumisen seurauksena.

Fossiilit jaetaan yleensä kahteen päätyyppiin: rungofossiilit, jotka ovat suoria jäännöksiä elävän tai kuolleen organismin ruumiista (esimerkiksi luut, kilvet ja karvankaltaiset rakenteet), sekä jälkifossiilit, kuten jalanjäljet, pesät ja kaiverretut merkinnät, jotka kertovat elämän toiminnasta. Rungofossiilit antavat tietoa yksittäisten lajien ulkonäöstä ja rakenteesta, kun taas jälkifossiilit kuvaavat käyttäytymistä ja ympäristöolosuhteita.

Fossiilien iän määritys ja tulkinta perustuvat sekä suhteelliseen aikakausien kerrostumiin että absoluuttiseen radiometriseen datingiin. Biostratigrafia käyttää indeksi- eli aikakausifossiileja erottamaan eri aikakausia.

Fossiilien tutkimus on keskeinen osa paleontologiaa ja antaa arvokasta tietoa evoluutiosta, sopeutumisista ja ilmastonmuutoksista. On tärkeää huomioida, että säilyminen ja näytteet ovat epätasaista, ja joidenkin aikakausien ja elinympäristöjen näytteet voivat olla aliedustettuja.