Fokussanoja

Fokussanoja on suomalainen termi, jota käytetään kuvaamaan tekstin tai keskustelun keskeisiä sanoja, jotka tiivistävät aiheen ytimen. Sana muodostuu sanoista fokus (keskittyminen) ja sanoja (monikko), ja sen tarkoituksena on helpottaa huomion kohdistamista tärkeisiin käsitteisiin.

Käyttökohteet ja tarkoitus

Fokussanoja käytetään pääasiassa koulutuksessa, erityisesti lukutaitojen ja tekstin ymmärryksen tukemisessa. Ne auttavat oppilaita tunnistamaan pääteemat, rikastuttavat sanavarastoa sekä jäsentävät kirjoittamis- ja keskustelutehtäviä. Fokussanoja voidaan käyttää myös muunlaisissa oppimispäiväkirjoissa, ryhmäkeskusteluissa sekä tekstianalyysissä.

Valinta ja menetelmät

Fokussanoja valitaan opettajan tai oppilaan toimesta. Keskeisiä kriteerejä ovat teeman edustavuus, toistuvuus tekstissä sekä sanaston semanttinen painoarvo. Menetelmiä voivat olla sanalistan tarkastelu, sanapainon tai frekvenssin huomioiminen sekä käsitekartoitus, jonka avulla sanoista muodostuu ymmärrystä tukevia yhteyksiä.

Esimerkki

Tekstissä ilmastonmuutoksesta fokussanoina voivat olla esimerkiksi: ilmastonmuutos, lämpeneminen, hiilidioksidi, kasvihuonekaasut, sopeutuminen. Näitä sanoja korostamalla oppilaita ohjataan keskittymään tekstin pääteemoihin ja luomaan yhteyksiä osa-alueiden välillä.

Rajoitteet

Fokussanojen valinta on subjektiivista ja riippuu kontekstista sekä tavoitteista. Liiallinen keskittyminen joihinkin sanoihin saattaa estää monipuolisen ymmärryksen kehittymisen, joten kokonaisuus on hyvä säilyttää.

Näkökohtia ja yhteydet

Fokussanoja vertautuvat usein avainsanoihin ja sanastoharjoituksiin, mutta ne ovat pedagoginen väline eikä sama asia kuin hakukoneoptimoinnin avainsanat. Ne voivat tukea oppimista ilman teknistä optimointia.