Fluoroskooppinen

Fluoroskooppinen on adjektiivi, joka kuvaa kuvantamismenetelmää, jossa reaaliaikaisesti muodostuva fluoroskopian kuva mahdollistaa liikkuvien rakenteiden seuraamisen röntgensäteilyn avulla. Fluoroskopiassa kuvataan jatkuvana tai nopeasti päivittyvänä videona sekä struktuurien että liikkeiden dynamiikkaa, mikä mahdollistaa sekä diagnostiikan että toimenpiteiden ohjaamisen.

Laitteisto ja toimintaperiaate ovat fluoroskoopin ja siihen liittyvän digitaalisesti tai kuvasignaalina rekisteröivän detektion järjestelmän varassa. Modernit laitteet käyttävät usein C‑rungin kaltaisia kokonaisuuksia ja digitaalisia tasotunnistimia (flat-panel detector), joiden avulla kuvat ovat saatavilla reaaliaikaisesti. Tutkimukset voivat olla joko väliaikaisesti kuvaavia tai ohjaavia, jolloin toimenpiteen aikana voidaan seurata katetrien, instrumenttien tai implantaatioiden kulkua.

Käyttökohteet ovat laajat: fluoroskopiaa hyödynnetään paitsi kuvantamiseen myös erilaisten toimenpiteiden ohjaukseen esimerkiksi verisuonikirurgiaan (angiografia ja endovaskulaariset toimenpiteet), ruoansulatuskanavan ja virtsateiden tutkimuksiin sekä tuki- ja liikuntaelinten kuvauksiin. Toimenpiteisiin liittyy usein kontrastiainetta, joka parantaa rakenteiden erottuvuutta ja reitittää suuntaa.

Turvallisuus ja laadunvalvonta korostuvat fluoroskooppisessa kuvantamisessa. Ionisoiva säteily altistaa potilaan ja henkilökunnan säteilylle, joten ALARA-periaatteen mukaiset toimenpiteet, suojaimet, etäisyyden ja suojauksien käyttö sekä annosten optimointi ovat olennaisia. Tutkimukset suoritetaan koulutetun henkilöstön toimesta julkisten ja sairaanhoitolaitosten ohjeistusten mukaan.