Fluoresenssimäärittelyillä

Fluoresenssimäärittelyillä viitataan erilaisiin menetelmiin ja tekniikoihin, joilla tutkitaan ja kvantifioidaan aineiden fluoresenssiominaisuuksia. Fluoresenssi on ilmiö, jossa aine absorboi fotonin ja sen jälkeen emissioi toisen fotonin, jonka aallonpituus on pidempi kuin absorboitu fotoni. Tämä emissio tapahtuu nopeasti alkuperäisen valonlähteen sammuessa.

Yleisiä fluoresenssimäärittelyihin kuuluvia mittauksia ovat fluoresenssispektroskopia, jossa mitataan emissio- tai absorptiospektriä eri aallonpituuksilla. Tällä voidaan tunnistaa ja karakterisoida fluoresoivia yhdisteitä. Toinen keskeinen määrittely on fluoresenssin intensiteetin mittaus, joka kuvaa fluoresoivan aineen pitoisuutta tai määrää. Lisäksi voidaan määrittää fluoresenssin kvanttisaanto, joka kertoo absorboituneen valon osuuden, joka muuttuu fluoresenssiksi, sekä fluoresenssin elinaika, joka kuvaa fluoresoivan tilan keskimääräistä kestoa.

Fluoresenssimäärittelyjä käytetään laajasti monilla tieteenaloilla. Biologiassa ja biokemiassa niitä hyödynnetään esimerkiksi proteiinien, nukleiinihappojen ja solurakenteiden tutkimuksessa. Kemian alalla niitä käytetään aineiden tunnistamiseen, pitoisuuksien määrittämiseen ja reaktiokinetiikan seuraamiseen. Materiaalitieteissä fluoresenssimäärittelyillä voidaan tutkia esimerkiksi uusien materiaalien optisia ominaisuuksia. Myös lääketieteellisessä diagnostiikassa ja ympäristötieteissä fluoresenssia hyödynnetään monipuolisesti.