intensiteetin

Intensiteetti on suure, joka kuvaa energian, signaalin tai voimakkuuden määrää pinta-alayksikköä kohti. Eri konteksteissa intensiteetillä voi olla hieman erilaiset tarkat määritelmät, mutta perusidea on energian tai signaalin tiheys tietyllä alueella.

Fysiikassa ja säteilyn yhteydessä intensiteetti I määritellään tehon P jaon mukaan pinta-alaan A: I = P/A. Aaltojen yhteydessä intensiteetti on verrannollinen aallon amplitudin neliöön. Esimerkiksi elektromagneettisessa säteilyssä I = (1/2) c ε0 E0^2, jossa E0 on sähkökentän maksimikentän amplitudi.

Radianttiintensiteetti (säteilyn intensiteetti) kuvaa tehon tiheyttä tietyssä suunnassa, ja sen yksikkö on W/sr (wattia per steradian). Luminanssi tai valovoima liittyy ihmisen näköaistiin: valovoima (valovoima) on fotometrinen suure, jonka yksikkö on candela (cd). Isotrooppisessa lähteessä kauemmas mentäessä säteily- ja valaistusvoiman jakautuminen noudattaa 1/r^2 -perustetta.

Äänen intensiteetti I ilmaisee äänen tehoa per pinta-ala, ja sen yksikkö on W/m^2. Ääniä mitattaessa käytetään desibelejä: L_I = 10 log10(I/I0), missä I0 on viitearvo.

Spektrisissä mittauksissa intensiteetti voi jakautua aallonpituuksittain, jolloin puhutaan spektrisestä intensiteetistä tai lineaarisesta intensiteetistä. Eri tieteenalat käyttävät samaa sanaa eri tarkkuudella, joten konteksti määrittelee, mitä intensiteetti juuri kyseisessä yhteydessä tarkoittaa.