Esiselvitykseen

Esiselvitykseen on suomenkielinen termi, joka viittaa esiselvityksen vaiheeseen tai siihen, että jokin suunnitelma etenee kohti tätä vaihetta. Grammattisesti kyse on ilmaisusta, jossa sanan “esiselvitys” illatiivinen muoto tarkoittaa “siirtymistä esiselvitykseen” tai “esiinselvitykseen tähtäävää”. Käytännössä esiselvitykseen viitataan silloin, kun arvioidaan varhain hankkeen toteutettavuutta ennen suurempien tutkimus- tai suunnittelutyön aloittamista.

Käyttökontekstit ja tarkoitus. Esiselvitys on yleinen käsite sekä julkisessa että yksityisessä sektorissa. Siinä kartoitetaan hankkeen tekninen ja taloudellinen kannattavuus, riskit, aikataulu sekä mahdolliset vaihtoehdot. Tarkoituksena on tuottaa päätöksentekijöille selvä kuva siitä, kannattaako edetä varsinaiseen suunnitteluun tai toteutukseen ja millaisin ehdoin.

Prosessi ja lopputuotteet. Esiselvitys sisältää yleensä skooman määrittelyn, nykytilan kartoituksen, keskeisten teknisten ja taloudellisten tekijöiden arvioinnin sekä sidosryhmien palautteen. Tuloksena on esiselvitysraportti, jossa esitetään suositukset seuraavista vaiheista, toteuttamiskelpoisuus sekä ehdotukset resursoinnista ja aikataulusta.

Säädöksellinen ja organisatorinen konteksti. Esiselvitys on yleinen käytäntö muun muassa infrastruktuuri-, ympäristö- ja suurhankkeissa sekä julkisen hankinnan yhteydessä. Se ei ole aina laillisesti velvoittava, vaan usein organisaation sisäinen prosessi tai säädösten mukainen vaatimus ennen laajempaa suunnittelua.

Rajoitukset. Esiselvitys ei takaa projektin menestystä eikä korvaa perusteellista suunnittelua. Sen tulokset voivat muuttua lisätutkimusten myötä, ja ne riippuvat kerätyn tiedon laadusta sekä skaalasta.