Esimerkkiä

Esimerkkiä on suomen kielen sana, jolla viitataan havaittavissa olevaan tai päätelmää havainnollistavaan asiaan. Esimerkkiä on esimerkki-sanan partitiivimuoto, jota käytetään silloin kun viitataan epämääräiseen määrään esimerkkejä tai kun verbi vaatii partitiivimuodon. Perusmuoto on esimerkki; käytännössä puhuttelussa ja kirjoitettussa kielessä esimerkkiä esiintyy usein silloin, kun puhutaan esimerkiksi tarvitsemisesta, käyttämisestä tai antamisesta.

Esimerkkiä käytetään monin tavoin havainnollistamaan ilmiöitä tai väitteitä. Esimerkiksi lauseissa "Tarvitsemme esimerkkiä" sekä "Käytämme esimerkkiä havainnollistamaan väitteemme" esitetään yksittäinen, epävarma esimerkki. Partitiivimuoto tarjoaa joustavuutta kuvaamaan epämääräisiä määriä tai toimintaa, jossa esimerkki nähdään osana suurempaa kokonaisuutta.

Sanan alkuperä on ruotsin kielestä: esimerk-i päättyy partitiiviin suomalaisessa kielessä. Ruotsin vastine on exemp el tai exempell, joka on saanut alkunsa latinankielisestä exemplum ’malli, esimerkki’. Suomen kielen esimerkki on kehittynyt näiden vaikutteiden kautta.

Esimerkkiä käytetään sekä arkikielessä että enemmän muodollisessa tekstissä havainnollistamaan asioita, joten sen partitiivimuoto on yleinen sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä.