Erityishoidoja

Erityishoidoja on suomalaisessa terveydenhuollossa käytetty termi, jolla viitataan potilaan yksilöllisiin tai erikoistettuihin hoitoihin, jotka eivät ole tavanomaisen perushoidon osa. Niiden tarkoituksena on vastata potilaan erityistarpeisiin tai sairauden erityispiirteisiin.

Erityishoitoja ei ole yhtä selkeästi rajattu kansallinen kategoria, vaan ne kattavat laajan kirjon toimenpiteitä ja palveluita. Niihin kuuluvat muun muassa erikoisrehabilitaatiot, palliatiivinen hoito sekä end-of-life -tilanteisiin suunnatut palvelut, lasten ja nuorten erityishuolto, vaativat haavan- ja wound care sekä muut hoidot, jotka toteutetaan potilaan tilanteen mukaan moniammatillisen työn tuloksena. Lisäksi voivat kuulua kliiniset kokeilut ja muut lisähoidot, joita ei ole sisällytetty peruspalveluihin.

Toiminta perustuu potilaan kokonaisvaltaiseen hoitoon, jossa arvioidaan hoidon hyöty, riskit ja kustannusvaikutukset. Päätökset tehdään moniammatillisessa työskentelyssä, ja niihin liittyy usein hoidon suunnittelua, seuranta ja potilaan tai omaisten kanssa käytävää neuvottelua. Saatavuus ja rahoitus voivat vaihdella terveydenhuollon järjestelmän sekä paikallisten resurssien mukaan.

Termin käyttö on kieli- ja järjestelmäkohtaisesti vaihtelevaa, mutta se heijastaa tarvetta tarjota joustavaa, potilaskohtaista hoitoa, joka ylittää pelkän peruspalvelun.