Epäyhtenäisyys

Epäyhtenäisyys on suomenkielinen substantiivi, jolla tarkoitetaan tilaa, jossa asiat eivät ole tasaisesti jakautuneet tai eivät ole yhdenmukaisia. Sanoituksen pohja on sana yhtenäisyys (uniformity, coherence) ja etuliite epä- merkitsee kielteistä; näin epäyhtenäisyys tarkoittaa ei-yhtenäisyyttä tai hajontaa.

Käyttökonteksteja on monia. Yhteiskunnallisessa keskustelussa epäyhtenäisyys viittaa ryhmien väliseen hajaantuneisuuteen tai erimielisyyksiin. Taloudessa se voi tarkoittaa epäjatkettua tulonjakoa tai resurssien epätasaista jakautumista. Alueellinen epäyhtenäisyys kuvaa kehityksen ja palveluiden epätasaisuutta eri alueilla. Luonnontieteissä epäyhtenäisyys tarkoittaa aineen ominaisuuksien ei-homogeenista jakaumaa, kuten lämpötilan, koostumuksen tai tiheyden vaihtelua. Tilastotieteessä se merkitsee datan ja otoksien heterogeenisyyttä.

Esimerkit ovat taloudellinen epäyhtenäisyys, alueellinen epäyhtenäisyys sekä luonnontieteellinen epäyhtenäisyys, kuten ei-homogeeninen koostumus tai lämpötilajakauma. Sanaa käytetään myös kuvaamaan epäjatkuvuutta tai poikkeamaa koordinaatiosta ja konsensuksesta.

Synonyymejä ja lähellä olevia käsitteitä ovat yhtenäisyys, tasaisuus, heterogeenisyys ja epätasaisuus. Epäyhtenäisyys on yleinen käsite sekä tieteellisessä että arkisessa käytössä, kun halutaan korostaa poikkeamaa tasaisuudesta tai koherenssista.