Epäselvän

Epäselvään on suomen kielen adjektiivin epäselvä illatiivimuoto. Se muodostuu adjektiivin epäselvä perussanasta ja illatiivisesta pääteisestä -ään, ja sitä käytetään kuvaamaan jotakin, jota kohti tai johonkin suuntaan viitataan illatiivimuodossa. Käytännössä epäselvään osoitetaan, että kyseessä on epäselvä, vaikeasti ymmärrettävä tai epävarma kohde.

Tämä muoto on adjektiivin taivutuksen osa, ei erillinen sana. Taivatus riippuu nominaalista, jota adjektiivi määrittää, ja illatiivimuodon yleinen merkitys on suuntaan kohti tai seurausta siitä, mitä keskustellaan. Esimerkkejä ovat: "Keskustelussa viitattiin epäselvään lopputulokseen." sekä "Raportti päätyi epäselvään lopputulokseen." Toinen esimerkki: "Käytännön ohjeet johtivat epäselvään sanamuotoon." Näissä lauseissa epäselvä määrittää illatiivisessa lausekkeessa seuraavan nominin tilan tai lopputuloksen.

Käyttötilanteet ja merkitys: epäselvään muotoa käytetään erityisesti kirjoitetussa ja analyyttisessä tekstissä kuvaamaan, että jokin lopputulos, tulkinta tai sanamuoto ei ole selkeästi määritelty tai on tulkinnanvarainen. Etymologisesti epäselvä muodostuu negatiivisesta etuliitteestä epä- sekä adjektiivin selvä merkityksestä, eli "ei selvä". The illative -ään antaa käännöksen "to an unclear ...".