Epäorgaanisilla

Epäorgaanisilla on suomen kielen adjektiivin epäorgaaninen monikkoadessiivinen muoto, jota käytetään kuvaamaan monikkomuotoisia substantiiveja adessiivissa. Sanaa käytetään erityisesti tieteellisessä kielessä viittaamaan ilmaisuun inorganic, esimerkiksi lauseessa epäorgaanisilla yhdisteillä tarkoitetaan yhdisteitä, jotka eivät ole orgaanisia.

Kielitieteellinen tausta: Adjektiivit taivutetaan luvun ja grammaattisen nominatiivin mukaan, ja adessiivin loput -illa/-illä lisätään adjektiivin vartaloon. Tässä tapauksessa perusmuoto epäorgaaninen taipuu monikossa adessiiviseen muotoon epäorgaanisilla. Tämä muoto ilmenee useimmiten yhdessä substantiivin kanssa, kuten yhdisteillä, aineilla tai materiaaleilla, jotka kuuluvat epäorgaaniseen luokkaan.

Käyttö tieteessä: Epäorgaanisia yhdisteitä käsitellään laajasti kemian, mineralogian ja materiaalitutkimuksen yhteydessä. Ero organisiin yhdisteisiin verrattuna korostuu siinä, että epäorgaaniset aineet voivat koostua pääosin ioneista, metalliyhdisteistä, suoloista ja mineraaleista. Suomessa termiä käytetään yleisesti sekä kuvailemaan ominaisuuksia että viittaamaan koko luokkaan, josta ei yleensä löydy tyypillisiä hiili‑vety (C–H) sidoksia.

Esimerkit ja huomioita: Yleisiä ilmauksia ovat epäorgaanisilla yhdisteillä sekä epäorgaanisten aineiden tutkimus. Vastakohtana käytetään usein organisiä yhdisteitä, jolloin toisistaan erotetaan sekä kemialliset rakenteet että sovellukset, kuten katalyytit ja biokemialliset prosessit. Epäorgaanisen ja orgaanisen chemian rajat voivat vaihdella kontekstin mukaan.