Epäluuloja

Epäluuloja on suomen kielen sana, joka on epäluulo-nimen partitiivinen monikkomuoto. Se tarkoittaa useita epäilyksiä tai epäluuloja sekä epäilyn sävyisiä tuntemuksia, jotka kohdistuvat johonkin henkilöön, väitteeseen, suunnitelmaan tai tilanteeseen. Etymologisesti epäluulo muodostuu etuliitteestä epä-?, joka merkitsee kieltämistä tai vastakohtaisuutta, sekä sanasta luulo, joka tarkoittaa uskomusta tai käsitystä. Näin ollen epäluulo viittaa epäilyyn tai epäuskoon suhteessa johonkin.

Käyttö ja merkitys liittyvät usein luottamuksen puutteeseen. Esimerkkejä: «Hankkeen lopputuloksista on esitetty epäluuloja» tai «minulla on epäluuloja tämän suunnitelman toteutuvuudesta.» Epäluuloja voi esiintyä sekä yksilön sisäisessä pohdinnassa että yhteiskunnallisessa keskustelussa, esimerkiksi politiikassa, mediassa tai tieteellisessä tutkimuksessa, missä ne voivat ohjata tarvetta lisäturvauksiin, todisteisiin tai läpinäkyvyyteen.

Verrattuna muihin ilmaisuihin, kuten epäilys, epäluulo viittaa usein laajempaan luottamuksen epävarmuuteen ja varauksellisuuteen. Sillä on sekä arkinen että muodollinen käyttö, ja sen ilmaisu voi vaihdella tilanteen vakavuuden ja ihmisten välisen dynamiikan mukaan. Epäluulot voivat heijastua sekä henkilökohtaisiin asenteisiin että yhteiskunnallisiin asenteisiin.