Epäaktiivista

Epäaktiivista on suomen kielen adjektiivin epäaktiivinen partitiivin yksikkö. Se tarkoittaa 'epäaktiivista', 'ei aktiivista' ja muodostuu epä- (ei) + aktiivinen (aktiivinen). Muodossa epäaktiivista on kyse adjektiivin taipumisesta, jolloin sitä käytetään yksikön partitiivissa esimerkiksi substantiivin kanssa.

Grammatikallisesti adjektiivit taipuvat yhtenevästi substantiivin mukaan. Partitiivi yksikköä käytetään silloin, kun kuvattava olio on määräämätön tai kun sitä seurataan partitiivissa. Esimerkiksi ilmauksessa epäaktiivista toimintaa tai epäaktiivista proteiinia sana kuvastaa epäaktiivista tilaa tai ominaisuutta; adjektiivin muoto osoittaa tilaa, eikä itsessään ole substantiivi.

Käyttö ja kontekstit ovat laajoja. Epäaktiivista käytetään yleiskielessä kuvaamaan asioita tai ilmiöitä, jotka eivät ole aktiivisia tai eivät nykytilanteessa toteuta toimintaa. Tieteessä ja teknisessä kielessä termiä käytetään kuvaamaan passiivisia, lepotilassaan olevia tai ei-reagoivia tiloja: esimerkiksi biologiassa epäaktiivinen entsyymi tai proteiini, ohjelmisto- ja järjestelmätoiminnoissa epäaktiivinen moduuli tai prosessi sekä käyttäytymisen kuvauksissa.

Esimerkkejä: epäaktiivista toimintaa, epäaktiivista proteiinia, epäaktiivista ohjelmaa. Huomioitavaa on, että epäaktiivinen esiintyy usein päätteessä erilaisissa muodoissa riippuen sanan taivutuksesta: esimerkiksi partitiivinen muoto epäaktiivista, monikon epäaktiivisia.

Näin ollen epäaktiivista toimii adjektiivisen ilmauksen osa, jolla ilmaistaan ei-aktiivista tilaa tai ominaisuutta substantiivin yhteydessä. Liittyviä käsitteitä ovat epäaktiivinen, epäaktiivisuus ja niiden vastineet aktiivinen/aktiivisuus.