Epiteelinen

Epiteelinen on adjektiivi, jolla viitataan epiteeliin tai epiteeliseen kudostyyppiin. Epiteeli on yksi neljästä peruskudostyypistä ja se peittää kehon pintoja ja onteloita sekä muodostaa rauhasia. Epiteeli voi kattaa kehon ulkoiset pinnat, kuten ihon epidermis, sekä sisäiset linjan, kuten hengitys- ja ruoansulatuskanavien kerrokset sekä verenkierron verisuonten sisäpuolta suojaavan endoteelin, vaikka pääasiassa endoteeli ja mesoteeli eroavat toisistaan rakenteeltaan.

Epiteelin solut muodostavat tiiviin, yhtenäisen kerroksen, jossa solujen väliset liitokset, kuten tiiviit liitokset ja desmosomit, takaavat tiiviyden ja suojan. Solut ovat usein polaarisia: yläpuolella on apikaalinen pinta, jonka erikoistuneet rakenteet voivat olla mikrovilluksia tai ciliaa, alaosa sijaitsee basaalmembaan päällä. Epiteeli on käytännössä avaskulaarinen, eli se ei saa verta suoraan verisuonista, vaan ravinteet ja hapet diffundoituvat alaosan sidekudoksesta.

Epiteeli jaetaan kerrosten mukaan single- tai multi- kerroksisiin sekä solutyypin mukaan levy-, kuutio- tai lieriöepiteeliin. Lisäksi on erityyppisiä epiteeliä, kuten hengitysteiden lamellaarinen, ruoansulatuskanavan litteä epiteeli, virtsateiden urotyyppi (transitiopiteeli) sekä rauhasiin liittyvät epiteelialuuuotteet. Epiteelillä on monia tehtäviä: suojaaminen, aineiden läpäisevyyden sääteleminen, imeytyminen, eritys ja aistinnoille osallistuminen.

Kehityksellisesti epiteeli muodostuu useilta solu- ja sikiökehitysvaiheilta ja sillä on kyky uusiutua nopeasti uusien solujen, yleensä kantasolujen tai basal-soluista, muodostuessa. Epiteelinen kudos on siten sekä toiminnallinen että elinympäristön suojaava kattorakenne eri elimissä ja järjestelmissä.