Energiatehokkuusvaatimusten

Energiatehokkuusvaatimukset ovat säädöksiä tai standardeja, joiden tarkoituksena on varmistaa rakennusten, laitteiden ja prosessien energian käytön tehokkuus. Niiden avulla määritellään pienimmän sallitun energian tarve tai energiatehokkuusluokan raja-arvot. Vaikutusalaan kuuluvat sekä rakentaminen että kuluttajatuotteet sekä teolliset laitteet.

Energiatehokkuusvaatimukset voivat koskea rakennuksia (rakennusten energiatehokkuusvaatimukset rakennus- ja korjaushankkeissa), kodinkoneita, teollisia laitteita sekä liikennevälineitä ja julkisia hankintoja. Euroopan unionin tasolla nämä vaatimukset toteutetaan muun muassa ecodesign-direktiivin, energiamerkintädirektiivin sekä rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin kautta. Kansallisessa lainsäädännössä toteutetaan EU-direktiivejä ja lisätään paikallisia vaatimuksia.

Mittaus ja todentaminen perustuvat standardoituun laskentaan tai testaukseen. Rakennusten energiatehokkuusarviointi perustuu energialaskelmiin ja energiatodistuksiin, ja laitteille sekä tuotteille sovelletaan energiamerkintöjä sekä varmentavaa vaatimustenmukaisuutta. Arviointi ja valvonta suoritetaan yleensä viranomaisten toimesta, ja noudattamatta jättämisestä voidaan määrätä seuraamuksia.

Energiatehokkuusvaatimusten tarkoituksena on vähentää energiankulutusta, pienentää käyttökustannuksia sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Ne parantavat rakennusten arvoa ja kilpailukykyä sekä tukevat kestävää kehitystä energiatehokkuuden kautta.