Energiatehokkuustavoite

Energiatehokkuustavoite viittaa Suomen ja EU:n asettamiin tavoitteisiin energian käytön tehokkuuden parantamiseksi. Tavoitteena on vähentää energian kulutusta ja lisätä samalla energian käyttöä tehokkaammaksi, mikä edistää kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen hillintää. Energiatehokkuus tarkoittaa sitä, että saman palvelun tai tuotteen tuottamiseen tai käyttöön käytetään vähemmän energiaa kuin perinteisillä menetelmillä.

Suomen energiatehokkuustavoite kuuluu EU:n laajempaan energiatehokkuussopimukseen, joka on osa EU:n ilmastopolitiikkaa. Tavoitteena on saavuttaa 20 prosenttia energiankulutuksen vähentyminen vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2007 tasoon. Tavoite on sitova ja se koskee sekä julkista että yksityistä sektoria. Suomessa tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu kansallinen energiatehokkuussuunnitelma, joka sisältää konkreettisia toimenpiteitä, kuten rakennusten energiatehokkuuden parantamista, teollisuuden energiatehokkuuden lisäämistä sekä kuluttajien tietoisuuden lisäämistä.

Energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi on otettu käyttöön erilaisia keinoja, kuten verotuksellisia ja taloudellisia ohjauksia, kuten energiatehokkuusveroa ja tukia energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönotolle. Lisäksi on kehitetty sääntelyä ja standardoituja vaatimuksia, jotka edistävät energiatehokkuutta esimerkiksi rakennusten ja laitteiden osalta. Julkinen sektori on myös velvoitettu esimerkkinä toimimaan ja parantamaan omien rakennustensa ja palvelujensa energiatehokkuutta.

Energiatehokkuustavoitteiden täyttäminen on tärkeää paitsi ilmastonmuutoksen torjumiseksi myös taloudellisten hyötyjen kannalta. Tehokkaammalla energian käytöllä voidaan säästää rahaa ja parantaa kilpailukykyä. Lisäksi energiatehokkuus vähentää riippuvuutta energian tuonnista ja edistää energian tuotannon paikallisuutta. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä kaikkien sidosryhmien, kuten yritysten, julkisen sektorin ja kuluttajien välillä.