Energiatehokkaasta

Energiatehokkaasta on suomalaisessa kielessä yleinen termi, jolla tarkoitetaan energian käytön tehokkuutta: samaan tulokseen pyritään käyttämällä vähemmän energiaa tai tuottamalla enemmän hyödykettä samalla energian määrä. Energiatehokkaat ratkaisut voivat koskea rakennuksia, laitteita, prosesseja sekä käyttäjien toimintatapoja.

Rakennusalalla energiatehokkuus näkyy rakennusten energiatehokkuusarvioinneissa ja energiapasseissa, joissa rakennuksen energialuokka (esimerkiksi A–G) kuvaa sen nykyistä energiankäyttöä. Tuotteen ja kodinkoneiden energiamerkinnät auttavat kuluttajia vertaamaan kulutusta. EU:n energiatehokkuusdirektiivit sekä kansalliset säädökset ovat luoneet puitteet energiatehokkuuden parantamiselle.

Hyödyt kattavat pienemmät energiakustannukset, paremman asumis- ja työympäristön sekä pienemmät hiilidioksidipäästöt. Energiatehokkuuden parantaminen voi koostua rakennusten eristyksen laadun ja ilmanvaihdon tehokkuuden parantamisesta, laitteiden korkeasta hyötysuhteesta, älykkäistä säätöjärjestelmistä sekä käyttäjän energianhallinnasta.

Käytännön haasteita ovat investointikustannukset, tekniset vaatimukset ja ylläpito sekä tarve asianmukaiselle suunnittelulle ja valvonnalle. Rebound-vaikutus, jossa energiansäästö johtaa suurempaan käyttöönottoon, voi osaltaan kaventaa säästöjä. Julkiset kannustimet ja rahoitusmekanismit voivat tukea energiankäytön tehostamista.

Energiatehokkuudesta käytetään sekä kotimaisessa että kansainvälisessä keskustelussa laajoja merkityksiä. Se liittyy kiertotalouteen, ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin.