Emäksia

Emäksia ovat aineita, joita käytetään kemian määritelmissä. Yleisesti niiden katsotaan kuuluvan kolmeen määritelmään: Arrheniuksen, Bronsted-Lowryn ja Lewis'n. Arrheniuksen mukaan emäkset muodostavat vesiliuoksessaan hydroksidi-ioneja OH−. Bronsted-Lowryn mukaan emäkset ovat protonin vastaanottajia. Lewis'n mukaan emäkset ovat elektroniparin luovuttajia.

Vesiliuoksessa emäkset nostavat pH:n yli 7 ja niitä käytetään happojen neutralisoinnissa. Yleisiä vahvoja emäksiä ovat natrium- ja kaliumhydroksidi NaOH ja KOH sekä kalkkihydroksidi Ca(OH)2. Heikot emäkset, kuten ammoniakki NH3, tuottavat OH−-ioneja vain osittain.

Emäste voidaan luokitella vahvoihin ja heikkoihin sen mukaan, miten hyvin ne tuottavat OH−-ioneja vedessä. Vahvat emäkset dissosioituvat käytännössä täydellisesti. Heikot emäkset reagoivat veden kanssa epätäydellisesti ja muodostavat vähemmän OH−-ioneja.

Esimerkkejä reaktioista: Neutraaliot NaOH + HCl → NaCl + H2O. Ammoniakki NH3 reagoi veden kanssa muodostaen NH4+ ja OH−: NH3 + H2O ⇌ NH4+ + OH−. Turvallisuus: monet emäkset ovat syövyttäviä ja voivat aiheuttaa palovammoja; käsittelyyn tarvitaan suojavarusteita.

Käyttökohteita ovat vedenkäsittely, pH:n säätö teollisuudessa, laboratoriotyö, puhdistusaineet ja elintarviketeollisuus. Emästen kyky neutraloida happoja ja muuttaa tasapainoja tekee niistä keskeisiä kemiallisissa prosesseissa.

Vaarat ja varotoimet: vahvoja emäkksiä tulee käsitellä huolellisesti, varastoida oikein, ja ne voivat aiheuttaa silmä- ja ihokosketuksen seurauksia. Henkilösuojaimet, kuten suojalasit ja hanskat, ovat yleisesti tarpeen.