Elämänhallinta

Elämänhallinta on yksilön kykyä suunnitella, organisoida ja hallita arjen tehtäviä sekä ylläpitää hyvinvointia. Se kattaa sekä käytännön toiminnan että päätöksenteon, tavoitteiden asettamisen, priorisoinnin ja ongelmanratkaisun. Termiä käytetään laajasti suomalaisessa yhteiskuntatieteellisessä keskustelussa sekä terveydestä, koulutuksesta että sosiaalipalveluista.

Keskeisiä osa-alueita ovat ajanhallinta, tavoitteiden asettaminen ja seuranta, rutiinien rakentaminen, stressinhallinta, talouden ja terveyden ylläpito sekä sosiaalisten suhteiden hallinta. Myös toimijuus ja itsenäisyys vahvistuvat, kun ihminen kokee hallitsevansa omaa elämäänsä. Elämänhallinta liittyy usein itsemääräämiseen, omien voimavarojen tunnistamiseen ja coping-kykyyn.

Käytännössä elämänhallintaa kehitetään muun muassa koulutuksessa, nuoriso- ja sosiaalipalveluissa sekä terveydenhuollossa, jossa potilaille tarjotaan tukea kroonisten sairauksien omahoitoon, lääkehoitoon ja elämäntapamuutoksiin. Työkaluja voivat olla suunnittelutyökalut, päivittäisen aikataulun hallinta, tavoitteiden asettaminen, kognitiivis-behavioraaliset menetelmät sekä ohjattu valmennus tai digitaaliset sovellukset.

Haasteina ovat eriarvoisuus, terveys- ja taloudelliset esteet sekä motivaation vaihtelut. Konkreettinen tuki ja ympäristön muokkaaminen voivat parantaa elämänhallintaa, kun palvelut ovat helposti saavutettavissa ja räätälöityjä yksilön tilanteeseen.

Liittyvät termit: elämänhallinnan taidot, itseohjautuvuus, itsehallinta, elämäntaidot.