Elinympäristö

Elinympäristö tarkoittaa elollisen olennon elinpaikkaa ja ympäristöä, jossa laji tai yksilö elää ja vuorovaikuttaa. Se koostuu sekä fyysisistä että kemiallisista olosuhteista sekä biologisista suhteista, jotka vaikuttavat elinkelpoisuuteen, kasvuun ja lisääntymiseen.

Habitaatti on elinympäristön osa, jossa laji käyttää resursseja ja jossa yksilö voi elää. Se sisältää abioottiset tekijät kuten lämpötila, kosteus, valo sekä maaperä tai vesi sekä biotiset tekijät kuten ruoka, saalistajat, kilpailijat sekä kumppanit. Mikrokohteita ovat pienet paikat kuten lehtikerroksen reunat, puun kuoren kolot tai kiven rakoset.

Erilaisia elinympäristöjä on paljon: metsät, suo-alueet, meret, arot sekä viljellyt ja rakennetuissakin ympäristöt voivat toimia elinympäristöinä tietyille lajeille. Ne voivat olla luonnollisia tai ihmisen muokkaamia, ja lajit voivat olla sopeutuneet yhteen tai käyttää useampaa erilaista elinympäristöä.

Elinympäristöön liittyy lajin ekologinen lokero. Habitat viittaa paikkaan, jossa laji elää, kun taas elinympäristö kuvaa laajemmin alueen olosuhteita ja vuorovaikutuksia. Lajin menestys riippuu siitä, miten hyvin se pystyy hyödyntämään resursseja ja sopeutumaan ympäristömuutoksiin.

Ihmisen toiminta vaikuttaa elinympäristöihin monin tavoin: metsien hakkuut, kaupunkien laajeneminen, kosteikkojen kuivuminen, saasteet ja ilmastonmuutos voivat heikentää tai muuttaa elinympäristöjä. Tämän vuoksi monimuotoisuuden suojelu, elinympäristöjen ennallistaminen ja kestävä maankäyttö ovat keskeisiä.

Tutkimuksessa elinympäristöä tarkastellaan kenttätutkimuksin, kartoituksin, GIS-analyysein ja ekosysteemipalveluiden arvioinnin sekä mallinnusten avulla, jotka ennustavat lajien jakaantumista ja elinympäristön laatua.