Elämänkierron

Elämänkierron käsite kuvaa biologisen elämän kiertokulkua, jossa yksilö syntyy, kasvaa, lisääntyy ja kuolee. Monissa lajeissa elämänkaaren lisäksi toistuvat sukupolvet, jotka voivat vuorotella ja vaikuttaa populaation rakenteeseen. Elämänkierron muotoutuminen on sopeutumista ympäristötekijöihin ja energian kiertoon. Eri lajit noudattavat erilaisia malleja: jotkut seuraavat lyhyttä ja lineaarista kehityskaarta, toiset monivaiheista prosessia, jossa kehitysvaiheet ja sukupolvien vaihtuminen ovat keskeisiä.

Elämänkierron ilmiöt voivat sisältää muodonmuutoksen. Joillakin eläinryhmillä on täydellinen metamorfosis, jossa elinkaari etenee muna–toukka–kotelo–aikuinen. Toisilla on epätäydellinen metamorfosis, jossa nuori muistuttaa lopullista aikuista. Kasveilla ja levillä elämänkierron vaiheet voivat liittyä sukupolvien kiertoon: eri sukupolvet voivat vuorotella kehitysvaiheiden tai geneettisesti eriytyneiden tilojen välillä, mikä mahdollistaa sopeutumisen ympäristöön.

Esimerkkejä elämänkierron ilmentymistä ovat ihmisen kehitys ja elämänkaari: sikiöaika, synty, kasvu, nuoruus, aikuisuus, vanheneminen ja kuolema. Kasveilla elämänkiertoon kuuluu usein itäminen, kasvu, kukinta ja siementuotanto. Elämänkierron ymmärtäminen auttaa selittämään lajien sopeutumista, populaation muutoksia sekä ekosysteemin energian kiertoa ja tukee evoluutiotutkimusta.