Ekirjallisuus

Ekirjallisuus on kirjallisuutta, joka kuvaa todellista maailmaa eikä fiktiota. Se kattaa laajan kirjon lajeja ja muotoja, kuten tietokirjallisuuden, historia- ja biografiakirjallisuuden, muistelmat sekä esseet. Lisäksi journalistinen kirjoittaminen, matkakirjallisuus sekä erilaiset käytännön ohjekirjat ovat yleisiä ekirjallisuuden muotoja. Teokset voivat painottua tiedonvälitykseen, analyysiin, argumentointiin tai elämäkerralliseen kuvaamiseen.

Ominaisuudet ja lähteet. Ekirjallisuuden keskeinen piirre on todellisen, todistettavissa olevan materiaalin käyttö. Teksteissä viitteet, lähdeluettelot ja lähteiden varmistaminen ovat tavallisia, erityisesti akateemisessa ja reference- kirjallisuudessa. Kirjoittajat voivat käyttää narratiivisia keinoja, mutta niiden pääpaino on totuudenmukaisuudessa ja selitettävyyden ylläpitämisessä. Tieto voidaan esittää analyyttisesti, raportoidusti tai esseistisesti, mutta faktojen oikeellisuus on keskeistä.

Lajit ja rooli. Ekirjallisuus jakautuu useisiin alalajeihin, kuten tietokirjallisuus (tiedonvälittäminen ja tieteellinen kirjoittaminen), historia- ja biografiakirjallisuus sekä muistelmat. Muille ekirjallisuuden alueille kuuluvat esimerkiksi essee- ja kolumnikirjoitukset sekä journalismi. Ekirjallisuudella on tärkeä rooli koulutuksessa, julkisessa keskustelussa ja kulttuurisessa muistissa, ja sitä julkaistaan sekä painettuina teoksina että digitaalisina versioina.

Suhde fiktiiviseen kirjallisuuteen. Ekirjallisuus eroaa fiktiosta jäsentämällä maailman todellisuutta, mutta rajoja liukuvat: hybridilajit kuten narratiivinen ei-fiktio voivat yhdistää faktan ja kertomuksellisen kerronnan. Suomessa ekirjallisuus on yleisesti käytetty termi sekä kirjastopalveluissa että julkaisuissa erittelemään ei-fiktiivistä kirjallisuutta.