EMIhäiriöt

EMIhäiriöt, eli elektromagneettiset häiriöt, ovat sähkö- tai elektronisten laitteiden toimintaan vaikuttavia häiriöitä, jotka voivat heikentää suorituskykyä tai häiritä tiedonsiirtoa. Häiriöt voivat levitä säteilemällä ympäristöön (radiated) tai johtimien kautta (conducted).

Lähteitä ovat sekä luonnolliset että ihmisen aiheuttamat. Luonnollisia esimerkkejä ovat ukkosen aiheuttamat suuret RF-säteet sekä taivaallinen säteily. Ihmisen aiheuttajia ovat muun muassa vaihtosuuntaajat ja moottorikäyttöiset laitteet, switch-mode-virtalähteet, radiolähettimet sekä langattomat viestintäjärjestelmät. Ongelmat voivat myös johtua maadoitus- ja kaapelointivirheistä sekä siitä, että laitteet on sijoitettu liian lähelle toisiaan.

Vaikutukset riippuvat laitteesta ja ympäristöstä: ne voivat ilmetä virheellisenä datana, järjestelmän epätoimintana, mittaustulosten poikkeamina tai turvallisuusriskinä erityisesti kriittisissä sovelluksissa kuten terveydenhuollossa, ilmailussa, rautateillä tai ajoneuvoissa.

Ehkäisy ja hallinta perustuvat EMC-lähtöisiin suunnitteluperiaatteisiin: huolellinen piirilevyn ja järjestelmän suunnittelu, asianmukainen maadoitus, suojaus ja kytkentäerottelu, sekä shield- ja suojakalvoinnin käyttö. Lisäksi suositellaan huolellista kaapelointia, fyysistä etäisyyttä sekä oikea-aikaista laitteiden sijoittelua.

Standardit ja testaus: EMI/EMC-vaatimukset toteutetaan IEC 61000 -sarjassa sekä CISPR-standardeissa. CE-merkintä edellyttää, että tuote täyttää sovellettavat EMC-raja-arvot. Mittauksissa käytetään EMC-testausta sekä radiotaajuusmittauksia ja LISN-laitteita.