EEGtutkimukseen

EEG-tutkimus eli elektroenkefalografia on ei-invasiivinen menetelmä, jolla mitataan aivojen sähköistä toimintaa päänahan elektrodit paikoilleen asettamalla. EEG tarjoaa hyvän aikahaarukan aivotoiminnan muutosten havaitsemiselle (millisekuntien tarkkuus), mutta sen tilallinen resoluutio on rajallinen.

Valmistelu: päänahka puhdistetaan, elektrodit kiinnitetään yleisesti 10-20-systeemin mukaisesti ja käytetään geelillä tai nestemäisellä kiinnitysnesteellä. Tutkimus voi olla lyhyt rutiini-EEG, pitkäaikainen monitorointi (päivä tai yö), ambulatoorinen EEG tai video-EEG, jossa tallennus ja video yhdistetään.

Tallenteessa näkyy aivojen sähköiset ilmiöt. Analyysissä käytetään sekä aikadomainiin että taajuuspohjaisia menetelmiä; yleisimpiä mittareita ovat ERP:t sekä alfa-, beta-, theta- ja delta-aktiivisuus sekä spektri- ja yhteysanalyyttiset mittarit. Artefaktien, kuten silmäräpäysten ja liikkeiden, poistamiseen käytetään sekä manuaalisia että ohjelmallisia menetelmiä. Paikannusmenetelmät voivat tukea inversiomalleja aivokuoren toiminnan suuntautumisessa.

Sovellukset: EEG-tutkimusta käytetään kliinisesti epilepsian diagnosointiin ja seurantaan, unihäiriöiden tutkimukseen sekä potilaan tilan arviointiin. Tutkimusta hyödynnetään myös kognitiivisessa neurotieteessä sekä aivotietokone- tai ohjausjärjestelmien kehittämisessä.

Rajoitukset ja turvallisuus: EEG on yleisesti turvallinen ja kivuton, mutta voi aiheuttaa ihoärsytystä geelin vuoksi. Tulokset tulkitaan koulutetun terveydenhuollon ammattilaisen toimesta; yksittäinen EEG-tutkimus ei yksinään anna lopullista diagnoosia, ja tulkinta riippuu olosuhteista sekä potilaan tilasta.