Dokumenttiformatit

Dokumenttiformatit viittaavat erilaisiin tapoihin, joilla dokumentteja, erityisesti niitä, jotka perustuvat tosiasioihin tai todellisuuteen, esitetään ja rakennetaan. Nämä formaatit voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, miten yleisö kokee ja ymmärtää esitetyn tiedon. Yleisimpiä dokumenttiformaatteja ovat perinteinen dokumenttielokuva, jossa käytetään usein haastatteluja, arkistomateriaalia ja kertojaa. Toinen muoto on observointidokumentti, joka pyrkii olemaan mahdollisimman neutraali ja antaa tapahtumien puhua puolestaan ilman ulkopuolista kommentointia.

Henkilökohtaisempi lähestymistapa on henkilödokumentti, joka keskittyy yhden tai useamman henkilön elämään ja kokemuksiin. Dokumenttitelevisiosarjat voivat käsitellä laajempaa aihepiiriä ja esittää tietoa useammassa jaksossa, usein hyödyntäen asiantuntijoiden haastatteluja ja visuaalista materiaalia. Nykyään myös digitaaliset alustat ovat tuoneet uusia dokumenttiformaatteja, kuten lyhytdokumentit verkkoon ja interaktiiviset dokumentit, jotka mahdollistavat yleisön osallistumisen ja oman polun valitsemisen tarinan sisällä.

Valitulla dokumenttiformaatilla on suuri merkitys siinä, millaisen narratiivin dokumentintekijä rakentaa ja millaisia tunteita tai ajatuksia se herättää katsojassa. Formaatin valinta riippuu usein aiheesta, kohdeyleisöstä ja tekijän omasta visiosta.