Diskurssianalyysillä

Diskurssianalyysillä tarkoitetaan kielellisen ja kielellä tuotetun sosiaalisen todellisuuden tutkimista siten, että pyritään paljastamaan, miten jokin ilmiö rakentuu, määritellään ja miten siitä puhutaan sekä kirjoitetaan. Menetelmä nojaa kielitieteen, sosiolingvistiikan ja sosiologian perinteisiin, ja siihen ovat vaikuttaneet sekä Foucaulin discursive formations -teoriat että kriittiset diskurssianalyysit, kuten Faircloughin ja Wodakin lähestymistavat.

Analyysissa kiinnitetään huomiota diskursiivisiin käytäntöihin, käsitteisiin, representaatioihin, genreihin sekä intertekstuaalisuuteen; tutkimus voi tarkastella sekä puhetta että kirjoitettua tekstiä, kuten politiikkadokumentteja, media-artikkeleita, verkkokeskusteluja tai terveydenhuollon potilaskertomuksia. Aineisto analysoidaan kontekstin valossa, ja tavoitteena on paljastaa vallan, ideologioiden ja identiteettien rakentumisen tavat sekä sitä, miten puhe rajoittaa tai mahdollistaa toimintaa.

Menetelmällisesti diskurssianalyysi sisältää datan valinnan, kontekstin huomioimisen sekä diskursiivisten strategioiden, kategoriankäytön ja narratiivien tunnistamisen; tulokset esitetään suhteessa laajempaan yhteiskunnalliseen rakenteeseen. Yleisiä sovelluskohteita ovat politiikan ja median tutkiminen, koulutuksen ja sukupuolen tutkiminen sekä terveysviestinnän analyysi.

Rajat ja kriittisyys: tulkinnallisuus, subjektiivisuus ja kontekstisidonnaisuus ovat keskeisiä. Hyväksyttävä analyysi vaatii selkeän metodologisen kuvauksen sekä läpinäkyvää argumentointia siitä, miten tulkinnat on syntynyt. Diskurssianalyysi ei ole yksittäinen metodi, vaan lapsiuseen useita yhteistyö- ja yhdistelmämenetelmiä, kuten kriittinen diskurssianalyysi sekä muita kieli- ja viestintätutkimuksen lähestymistapoja.