Diskreettieventtisimulointi

Diskreettieventtisimulointi on mallinnusmenetelmä, jossa järjestelmän tila muuttuu ainoastaan tapahtumien synnyttyä tai käsiteltyä. Aika etenee tapahtumien aikajärjestyksessä: seuraavan tapahtuman kellonaika siirtää simulaation tilaa eteenpäin, ja jokainen tapahtuma voi vaikuttaa jonojen pituuksiin, resurssien käyttöön tai palvelun kestoon. Simulaatio ylläpitää tapahtumalistaa, jonka perusteella tapahtumat suoritetaan oikeassa järjestyksessä.

Järjestelmän mallintamisessa on tyypillisesti seuraavat rakennetta: tilat (esim. jonojen pituudet, varastot), resurssit (palvelupisteet, koneet), prosessit sekä tapahtumalista. Tapahtumat voivat olla saapumisia, palvelun aloittamisia, palvelun päättymisiä tai resurssien varauksia. Malli kuvaa vuorovaikutukset näiden elementtien välillä sekä mahdolliset rajoitteet ja varaukset.

Syötteenä käytetään usein historiallisia mittausarvoja tai oletuksia tulo- ja palveluaikojen jakaumista. Diskreettieventtisimulointi etenee useimmiten seuraavasti: määritellään ongelma ja mittarit; rakennetaan malli; toteutetaan mallin ohjelmointi (event-driven); testataan ja validoidaan sekä verifioidaan; suoritetaan kokeiluja ja analysoidaan tulokset sekä suoritetaan herkkyys- ja robustisuusanalyyseja; dokumentoidaan.

Soveltamisalueita ovat valmistus ja tuotanto, logistiikka ja varastonhallinta, terveydenhuolto, telekommunikaatiot sekä liikenne- ja palvelujärjestelmät. Tulokset sisältävät läpikulkuaikojen, odotusaikojen, resurssien käytön sekä prosessien suorituskyvyn mittareita, joita voidaan käyttää päätöksenteon tueksi.

Suosittuja ohjelmistoja ja kirjastoja ovat Arena, AnyLogic, Simul8, Plant Simulation sekä SimPy (Python). Diskreettieventtisimulointi vaatii huolellisen mallin verifioinnin ja oikeiden jakaumien sekä parametreiden valinnan.