Diskonttauskorkona

Diskonttauskorkona tarkoittaa korkoa, jolla tulevaisuudessa saaduista rahavirroista lasketaan niiden nykyarvo. Sillä on keskeinen merkitys sekä rahoitusanalyysissä että julkishankintojen kustannus-hyötylaskennassa, joissa tulevat kassavirrat diskontataan nykyhetkeen. Diskonttauskorko heijastaa ajan arvon sekä riskien ja epävarmuuden huomioon ottamista.

Käytännössä diskonttauskorko esiintyy muun muassa nettony Present Value -laskuissa (NPV) ja käyvän arvon arvioinnissa. Korko voidaan määrittää erikseen kullekin ajanjaksolle, ja se voi koostua riskittömästä korosta sekä riskipreemiosta sekä mahdollisista inflaatio-odotuksista. Diskonttauskorko voi olla nimellinen tai reaalinen ja se voidaan soveltaa per asking period (esimerkiksi vuosi- tai kuukausieristä).

Sosiaalisella tai julkisella sektorilla diskonttauskorko viittaa usein yhteiskunnallisten investointien arvon määräämiseen pitkällä aikavälillä. Sille on tyypillisesti suosituksia ja keskustelua siitä, minkä arvoinen tulevaisuuden hyvinvointi on nykyhetkellä ja miten alustavaa epävarmuutta tulisi hallita. Käytännössä valtiot ja tutkimuslaitokset valitsevat diskonttauskorkon, joka heijastaa politiikan tavoitteita sekä aikavälinPrioriteetteja, välillä korostaen ympäristö- ja tulevia sukupolvia koskevia vaikutuksia.

Diskonttokorkoa voidaan käyttää myös keskuspankin toimintakontekstissa: diskonttokorko (diskonttauskorko) on korkoprosentti, jolla pankit voivat lainata rahaa keskuspankilta diskonttikirjoituksen kautta. Tämä korkopiste toimii rahapolitiikan välineenä.

Esimerkkilaskelma: jos vuoden päästä odotettu kassavirta on 100 ja diskonttauskorko on 5%, nykyarvo on noin 95,24.