Diskonttauksella

Diskonttauksella tarkoitetaan taloudellisessa analyysissä menettelyä, jossa tulevat rahavirrat muunnetaan nykyarvoksi käyttämällä diskonttauskorkoa. Tämä heijastaa ajan arvonmuutosta sekä epävarmuutta ja rahan vaihtoehtoiskustannusta. Diskonttaus rakentuu siitä oletuksesta, että raha eri ajankohtina ei ole samanarvoista, ja tulevat rahavirrat voidaan muuntaa nykyhetkeen sovellettavaa korkoa vastaavaksi.

Toimintaperiaate voidaan esittää kaavan avulla: nykyarvo PV on rahavirtojen CF_t diskontattu summa t-ajanjaksoissa jakamalla kukin rahavirta (CF_t) (1 + r)^t: PV = sum_t CF_t / (1 + r)^t. Tässä r on diskonttauskorko, joka heijastaa sekä markkinoiden riskitasoa että aikarahan arvoa. Diskonttausta voidaan soveltaa sekä yksittäisiin rahavirtoihin että useiden kausien sarjoihin, jolloin puhutaan esimerkiksi diskontatuista kassavirroista (DCF-analyysistä).

Käyttökohteita ovat pääomahankkeet ja investointien arvostus, yritysten ja projektien elinkaarien rahavirtojen nykyarvon laskeminen sekä velkojen ja vakuutusten arvojen määrittäminen. Diskonttaus liittyy olennaisena osana rahoituksen arviointiin: NPV- ja DCF-analyyseihin sekä yritysten arvonmääritykseen. Toisaalta IRR-periaate käyttää diskonttausta ratkaistakseen sen koron, jolla nykyarvo nollaantuu.

Käytännön huomioita ovat diskonttauskorko r:n valinta sekä tulevien rahavirtojen arviointi. Korko voi sisältää riskipreemiaa, inflaatiokuvaa ja markkinariskejä, ja pienetkin muutokset r:ssä voivat muuttaa nykyarvoja merkittävästi. Diskonttaus on hyödyllinen työkalu, mutta sen tulkinta riippuu arvioiden laadusta ja oletuksista.