Dinoflagellaatit

Dinoflagellaatit (Dinophyta) ovat yksisoluisia, flagellaatteja protisteja, joita esiintyy laajasti merissä ja makeassa vedessä. Ne muodostavat monipuolisen ryhmän, johon kuuluu photoautotrofeja, heterotrofisia sekä usein sekotyyppisesti ravintoa käyttävien lajien. Ne ovat tärkeä osa merien planktonia ja voivat muodostaa voimakkaita haitallisia leväkukintoja (HAB).

Morfologia ja soluelimet: Useimmilla lajeilla on kaksi flagellaa, joiden liike mahdollistaa sekä suunnatun etenemisen että pyörimisen. Monilla lajeilla on theka, solun cellulose-levyistä muodostama kilpi; on myös paljaita lajeja. Dinokaryon-nukleus on pysyvästi tiivistetty kromatiinituottaja.

Pigmentit ja metabolia: Fotosynteesiin käytetään klorofylliä A ja C sekä peridinin, ja lisäksi karotenoideja. Tämä mahdollistaa valosta saatavan energian hyödyntämisen sekä joissakin lajeissa osittaisen ruokailun muilla tavoilla.

Ekologia ja jakauma: Dinoflagellaatit ovat yleisiä sekä avomeressä että rannikkovesissä. Osa lajeista on pääasiassa fotosynteettisiä, osa heterotrofisia, ja monet ovat sekotyyppisiä. Haitalliset leväkukinnat voivat tuottaa toksiineja, kuten saxitoksiineja (esim. Alexandrium), brevetoksiineja (Karenia) ja ciguatoksineja, mikä uhkaa kalastusta ja ihmisten terveyttä.

Elinkaari ja symbioosit: Useimmat lisääntyvät pääasiassa suvuttomasti, mutta joillakin lajeilla esiintyy seksuaalista lisääntymistä ja kystamuotoja. Monet dinoflagellaatit elävät korallien ja muiden invertebrattien symbiooseissa, tarjoten fotosynteesissä tuotettua hiiltä.