Dendritiittiverkkoja

Dendritiittiverkkoja ovat dendriset, puun- tai fernamaisen näköiset verkostot, joita tavataan jointeina tai kerroksien pinnassa esiintyvissä kiteytyneiden mineraalien soluissa. Ne ovat kemiallisia sedimenttikuvioita, eivät fossiileja; niiden muodostuminen johtuu mineraalipitoisten vesiliuosten difuusio- ja kiteytysprosesseista.

Usein dendritiittiverkkoja syntyy mangaanin tai raudan oksidien rikasvesiliuoksissa, jotka kulkevat rakenteiden, kuten suonet, halkeamat tai hienorakeiset kerrokset läpi. Kun ionit törmäävät rakenteisiin, ne kiteytyvät ja muodostavat haarautuvia, puumaisia kuvioita. Väri vaihtelee mineraalien mukaan ja voi olla musta, ruskea tai punertava; muoto ja laajuus voivat vaihdella millimetreistä senttimetreihin.

Käyttöyhteyksissä dendritiittiverkkoja löytyy yleisimmin sedimentaarisista kivistä, kuten shaleista, saroista ja kalkkikivistä, sekä kallioiden pintalevyjen kosteudenkäynnin alueilta. Ne ovat ilmansaasteisiin tai eroosioon herkkiä, ja usein näkyvät rock surface lumivärisenä tahrana. Ne voivat muistuttaa epäilyttävästi fossiloituja kasveja, mutta niiden rakenteessa ei ole organismien yksittäisiä merkkejä.

Tutkimuksissa dendritiittiverkkoja käytetään pastan nestevirtauksien ja diagenesin historiaan viittaavina merkkiaineina. Ne antavat tietoa kivien vetytystä, mineraaliongelman ja vesiliuosten kulusta menneinä aikakausina, sekä paljastavat paikallisia kemiallisia olosuhteita, jolloin ne syntyivät.