Dendritiittiverkko

Dendritiittiverkko on geologiassa käytetty termi, jolla tarkoitetaan puumaisen, oksamaisen näköisiä mineraalimuodostumia kalliossa tai sedimentaarisissa kivissä. Yleisimpiä muodostajia ovat mangaanin ja raudan oksidit sekä joissakin tapauksissa calcit, siderit tai muut saostuneet mineraalit, jotka muodostavat dendritiittisiä kuvioita.

Syntyminen tapahtuu, kun veden liuenneet mineraalit saostuvat kallion halkeamiin ja huokoloihin, yleensä diagenesin aikana. Diffuusio vaihtelee paikallisesti, jolloin muodostuu haarautuvia, puumaisiin kuvioihin muistuttavia rakenteita. Kuvioiden väri ja kontrasti riippuvat saostuneen mineraalin koostumuksesta sekä kemiallisista olosuhteista.

Ulkoinen ilme ja yleisyys: Dendritiittiverkko näkyy usein tummina, ruskeina tai punertavina kuvioina, joiden haarautuminen muistuttaa kataisen oksistoa tai saniaisia. Ne voivat esiintyä sekä kallion pinnalla että sen sisällä. Dendritiittiverkko on yleisesti havaittavissa sedimentaarisissa kivissä ympäri maailmaa, ja sitä tavataan erityisesti kalkkikivissä, hiekkakivissä ja liuskeissa.

Merkitys: Dendritiittiverkko ei ole fossiili, vaan mineraalinen saostuma. Siitä huolimatta se tarjoaa tietoa veden liikkeistä ja diagenesin olosuhteista kivilajissa, ja sitä käytetään apuna kivilajin kehityksen ja sedimentaation tulkinnassa.