Curiepisteellä

Curie-pisteellä tarkoitetaan lämpötilaa, jonka yläpuolella ferromagneettinen tai ferrimagnettinen aine menettää spontaanin magnetisaationsa ja siirtyy paramagneettiseksi. Piste on nimetty ranskalaisen fyysikon Pierre Curien mukaan. Magneettinen järjestys johtuu elektronien exchange-vaihtovaikutuksista; matalammissa lämpötiloissa nämä vuorovaikutukset saavat elektronien spinin asettumaan toistensa rinnalle, mikä aiheuttaa pysyvän magneettisuuden. Kun lämpötila nousee, terminen energia rikkoo magneettista järjestystä ja aine käyttäytyy paramagnetisesti. Curie-piste on faasimuutoskohdassa; sen ylittäessä magneettinen vaste muuttuu ja spontaani magnetisuus katoaa.

Pisteen arvo riippuu aineesta ja sen rakenteesta sekä koostumuksesta. Pienet epäpuhtaudet, lisäaineet ja paine voivat siirtää Curie-pistettä. Käytännössä Curie-piste on tärkeä magneettisten materiaalien suunnittelussa ja sovelluksissa, kuten magnetoinnissa sekä lämpötilan säätelyssä ja magnetoitujen materiaalien käyttäytymisen ymmärtämisessä. Esimerkkejä: rauta (Fe) noin 770 °C, nikkeli (Ni) noin 355 °C, gadolinium (Gd) noin 20 °C.