CTskanneri

CT-skanneri on lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, joka tuottaa kehon poikkileikkauskuvia röntgensäteiden ja tietokoneellisen rekonstruoinnin avulla. Laitteessa on röntgenputki ja vastakkaiset detektorit, jotka pyörivät potilaan ympäri gantryn sisällä; potilas makaa liikutettavalla pöydällä, jota siirretään kuvauksen aikana. Nykyiset monidetektoriset CT-skannerit voivat kuvata useita leikkeitä samanaikaisesti ja nopeasti.

Kuvan muodostus perustuu siihen, että säteet mitataan detektoreilla ja tiedot rekonstruoidaan tietokoneessa. Yleisiä kuvausmenetelmiä ovat axial- ja spiralinen (helix) kuvaus; pöydän liikuttamisen ansiosta saadaan jatkuvaa 3D-kuvausta. Tuloksena syntyy kolmiulotteisia rekonstruktiokuvi, joita voidaan katsella useissa reformaatioissa sekä 3D-renderöinteinä.

Käyttökohteet: CT on monipuolinen diagnostinen kuvantamismenetelmä keuhkoista ja aivoista vatsan elimiin sekä luiden arviointiin. Se soveltuu erityisesti Trauman, akuutin sairastamisen sekä syövän diagnostiikan ja hoidon suunnittelun apuvälineeksi. CT-angiografia hyödyntää kontrastiaineen avulla verisuonien kuvaamista.

Turvallisuus ja rajoitukset: CT-kuvantaminen sisältää ionisoivaa säteilyä, joten annostusta pyritään minimoimaan (ALARA). Kontrastiaineet, usein jodiin perustuvat, voivat aiheuttaa allergisia reaktioita tai munuaissäätöön liittyviä ongelmia; potilaan tilaa arvioidaan ennen tutkimusta. Artefaktit voivat johtua metallista, liikkeestä tai laitteen tekijöistä.

Historia: CT kehitettiin 1970-luvulla Godfrey Hounsfieldin ja Allan Cormackin toimesta. 1990-luvulla monidetektoritekniikka paransi nopeutta ja tarkkuutta. Nykyisin kehitys painottuu annostuksen vähentämiseen, dual-energy/spektri-CT:hen sekä tekoälypohjaisiin rekonstruktioihin.