Bvitamiineja

Bvitamiineja ovat kahdeksan vesiliukoista vitamiinia, jotka toimivat useissa entsyymi- ja koentsyymireaktioissa. Niihin kuuluvat B1 (tiamiini), B2 (riboflaviini), B3 (niasiini), B5 (pantoteenihappo), B6 (pyridoksiini), B7 (biotiini), B9 (folaatti) sekä B12 (kobalamiini). Koska ne eivät yleensä varastoidu suurina määrinä, niiden säännöllinen saanti ruokavaliosta on tärkeää.

Ravinnosta B-vitamiineja saa monipuolisesti sekä eläin- että kasvikunnan lähteistä. Esimerkiksi liha, kalat, munat ja maitotuotteet tuottavat erityisesti B12:ta ja B2:a, viljat, palkokasvit sekä vihreät lehdet runsaasti useita muita B-vitamiineja, ja monet viljat sekä valmisteet ovat rikastettuja. Kasvissyöjät ja vegaanit voivat tarvita huomiota B12- ja joskus foolihapon saantiin.

Tehtäviltään B-vitaminit tukevat energiantuotantoa sekä aineenvaihduntaa (hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit), punasolujen muodostumista sekä hermoston toimintoja. Erityisen tärkeää on foolihapon (B9) rooli raskauden aikana sikiön neural tube -kehityksessä, sekä B12:n merkitys hermoratojen ylläpidossa ja punasolujen muodostuksessa.

Puutosoireet vaihtelevat vitamiinien mukaan ja voivat sisältää anemiaa, hermostollisia oireita, iho- tai suolisto-oireita sekä yleistä heikotusta. Ylipäänsä riskiryhmiä ovat vanhukset, alkoholin suurkuluttajat, imeytymishäiriöistä kärsivät sekä tiukentuneen ruokavalion omaavat. Yliannostus on harvinaista, mutta joillekin vitamiineille suurten annosten pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa haittavaikutuksia.