Bravaislatticeluokitukseen

Bravais latticeluokitus viittaa tapaan luokitella kolmiulotteisia hilavaroja, jotka ovat kaikkien kiteiden rakenneosien muodostamia säännöllisiä pistejoukkoja. Auguste Bravais esitti tämän luokituksen ensimmäisenä vuonna 1850. Hän tunnisti 14 erilaista tapaa järjestää pisteitä avaruuteen niin, että jokainen piste on täsmälleen samanlaisessa ympäristössä ja että pisteiden koko ryhmä voidaan toistaa avaruudessa siirtämällä sitä tietyillä vektoreilla. Nämä 14 eri hilatyyppiä tunnetaan Bravais-hiloina.

Luokitus perustuu hilasolun muotoon ja siihen, missä kohdissa solua esiintyy hilan pisteitä perussolun lisäksi. Hilasolun muotoa kuvaavat sen sivujen pituudet ja niiden väliset kulmat. Bravais-hilat voidaan jakaa seitsemään kiderivistöön (trikliininen, monokliininen, ortorombinen, romboedrinen, heksagonaalinen, tetragoninen ja kuutiollinen), jotka kuvaavat hilasolun symmetriaominaisuuksia. Kussakin kiderivistössä voi olla yksi tai useampi Bravais-hila, riippuen siitä, onko perussolussa lisäpisteitä solun kulmien lisäksi.

Esimerkiksi kuutiollisessa kiderivistössä on kolme Bravais-hilaa: primitiivinen kuutiollinen (P), tilakeskinen kuutiollinen (I) ja tahkokeskinen kuutiollinen (F). Primitiivisessä hilassa pisteitä on vain solun kahdeksassa kulmassa. Tilakeskisessä hilassa perussolun lisäksi on yksi piste solun keskellä. Tahkokeskisessä hilassa on piste perussolun lisäksi jokaisen kuuden tahkon keskellä. Bravais-latticeluokitus on perustavanlaatuinen käsite kiinteiden aineiden fysiikassa ja kemiassa, ja se auttaa ymmärtämään kiteiden rakenteita ja ominaisuuksia.