Bioturvallisuus

Bioturvallisuus on tieteen, terveydenhuollon ja politiikan ala, joka keskittyy biologisten aineiden, laitteiden sekä tietojen asianmukaiseen käyttöön ja säilytykseen siten, ettei niitä pääse valjastamaan haitallisiin tarkoituksiin. Se kattaa sekä tutkimuksen turvallisuuden (biosafety) että toiminnan turvallisuuden laajasti; tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä, eläinyhteisöjä ja ympäristöä sekä estää biologisten uhkien syntyminen tai kärjistyminen.

Keskeisiä teemoja ovat riskinarviointi, turvallinen laboratorio-ympäristö, pääsynhallinta ja varastointi sekä henkilöstön koulutus ja taustatiedot. Lisäksi huomioidaan kaksinkäyttöisen tutkimuksen mahdollinen väärinkäyttö, jolloin tutkimusta arvioidaan sekä tiedeyhteisön että turvallisuusnäkökulmasta.

Lainsäädäntö ja hallinto muodostavat perusta: kansallinen säädös biosafety- ja biosecurity-vaatimuksista, laboratorioiden akkreditointi, raportointi sekä ohjeistukset ja standardit. Kansainvälisesti toimitaan yhteistyössä WHO:n biosafety-ohjeiden sekä Biologisen aseiden kieltosopimuksen (BWC) puitteissa, ja monissa maissa on omat valvonta- ja valmiusjärjestelmänsä.

Haasteita ovat nopeasti kehittyvät teknologiat, datan ja toimitusketjujen turvallisuus sekä kansainvälisen yhteistyön ja luottamuksen ylläpitäminen. Bioturvallisuus on jatkuva prosessi, jossa pyritään sekä edistämään tiedettä että ehkäisemään vahinkoja ja väärinkäyttöä.