Biosfäärialueet

Biosfäärialueet, tunnetaan myös nimellä biosfäärialueet, ovat Unescon kansainvälisesti tunnustamia alueita, jotka yhdistävät luonnonsuojelun, kestävän kehityksen ja tieteellisen tutkimuksen. Nämä alueet eivät ole pelkästään luonnonsuojelualueita, vaan niissä pyritään edistämään tasapainoista suhdetta ihmisten ja luonnon välillä. Biosfäärialueiden verkosto perustettiin vuonna 1971 osana Unescon IHP-ohjelmaa (Man and the Biosphere Programme).

Jokainen biosfäärialue on jaettu yleensä kolmeen vyöhykkeeseen. Ydinalue on tiukasti suojeltu alue, jossa luonto saa kehittyä luonnollisesti. Tätä ympäröi puskurivyöhyke, jossa sallitaan ihmistoimintaa, joka ei vahingoita ydinalueen ekosysteemejä. Ulompi siirtymävyöhyke on alue, jossa edistetään kestävää taloudellista ja sosiaalista kehitystä, joka on yhteensopiva alueen luontoarvojen kanssa.

Biosfäärialueiden tavoitteena on toimia esimerkkeinä kestävistä ratkaisuista ja edistää paikallisyhteisöjen osallistumista luonnonvarojen kestävään käyttöön. Ne tarjoavat myös alustan tieteelliselle tutkimukselle, seurannalle ja koulutukselle ympäristökysymyksissä. Biosfäärialueet ovat osa maailmanlaajuista verkostoa, joka pyrkii edistämään kestävää kehitystä ja säilyttämään planeetan monimuotoisuuden. Suomessa on useita tällaisia alueita, jotka edustavat erilaisia suomalaisia luonnonympäristöjä.