Bakteerikantoja

Bakteerikantoja ovat bakteerien geneettisesti eriytyneitä populaatioita, jotka eroavat perimältään ja/tai fenotyypeiltään alkuperäisestä lajista. Kannot voivat syntyä luonnollisissa ympäristöissä sattumanvaraisen mutaatioiden tai rekombinaation seurauksena, tai olla laboratorio- ja teollisuuskäyttöön kehitettyjä varianteja. Kantojen ominaisuudet voivat vaikuttaa virulenssiin, metaboliaan, kasvuun ja vasta-aineiden tai muun aineenvaihdunnan reagointiin.

Kantojen nimeäminen ja luokittelu perustuvat lajiin sekä kantanimitykseen. Esimerkiksi laboratoriokäytössä käytettäviä malleja merkitään usein muodossa Lajinimi kanto (esimerkiksi Escherichia coli K-12, Bacillus subtilis 168). Kannot tallennetaan ja hallinnoidaan kulttuurivarastoissa, kuten kansainvälisesti tunnetuissa DSMZ-, ATCC- ja NCTC -kulttuurivarastoissa, jotta tutkijat voivat viitata samaan perimällisesti ja fenotyyppisesti tunnistettuun populaatioon.

Kantoja käytetään laajasti perus- ja soveltavassa tutkimuksessa sekä diagnostiikassa ja teollisissa prosesseissa. Ne tarjoavat malleja geneettisiin ja molekyylibiologiaan liittyviin tutkimuksiin, toimivuuden optimointiin sekä farmakologisten ja bioteknologisten sovellusten testaukseen. Eri kantojen välillä tunnusomaiset erot voivat olla keskeisiä tutkittavien ilmiöiden kannalta.

Turvallisuus ja hallinta ovat olennaisia, koska osa kantoista on patogeenisiä tai muuten biosafety-tason alaisia. Kantoja säilytetään ja käsitellään sovellettavien säädösten ja ohjeiden mukaisesti. Säilytys tapahtuu tyypillisesti master- ja working-kantoina, usein jäädytettyinä glycerolivarastoihin tai kuivattuna, jotta ne säilyvät laadukkaina pitkiä aikoja.